Hmm. Ehkä käsittelen tän Tallinnareissun lähinnä kuvilla? En jaksais kirjottaa ja jos en päivitä sitä jotenkin niin se jää.. :D Torstaina siis otettiin suunta kohti Vanhaa Kaupunkia ja joulutoria. Harmi vaan Tallinnassa oli ihan jäätävän kylmä, kylmempi kun Helsingissä, niin varpaat ja aivot jääty jo melkosen nopeesti. Kyllä me kuitenkin useampi tunti silläkin reissulla vietettiin. Hotellilla kyseltiin tosiaan mahdollisuuksia hieronnoista & kasvohoidoista ym., mutta kävi ilmi että se onnistuis mutta vaan yhelle kerrallaan, ni päädyttiin varaamaan sauna ja jacuzzi eli poreallas tunniks ihan omaan käyttöön. Ja oli kyllä hyvä ratkasu! Haluisin niin sellasen altaan kotiinikin... Illalla syötiin hotellin ravintolassa, oli super hyvää.
Perjantaina piti taas jo herätä pakkailemaan koska huone (yhyy ihana sviitti) piti luovuttaa 12. Laiva kuitenkin läti vasta kuudelta, joten hengailtiin jokunen tunti vielä siinä läheisessä ostoskeskuksessa ennen satamaan siirtymistä. Sain kaikki joululahjat hankittua mitä pitikin (no okei ehkä viimeset jutut vielä laivasta), joten oon tyytyväinen. Ja itelle tarttu mukaan muutama paita, kynttilöitä ja herkkuja! Perjantai tuntu pitkältä päivältä ja valmistauduttiin että Helsingin päässä tulis olemaan ihan hirveetä kun ihmiset taas rynnii kiireissään ulos. Sepäs menikin odotettua paremmin, saatiin taksi ja Kamppia kohti. Ehin vielä kaupassa käymään ja sitte kotiin valmistautumaan tän päivän töihin (joka on sitte ihan oma asiansa...... ei oltu varmaan ainoo työpaikka jossa mahto olla yks vuoden kiireisimmistä päivistä). Jep. Kokonaisuudessaan oon tyytyväinen reissuun. Toivottavasti on J'kin, se oli kuitenkin alkuperäsesti sille synttärilahja multa :-)
Ja jatketaampa nyt haastetta vielä.
Day 21 – Five ways to win your heart
No jaahas :D Milläköhän mun sydän voitetaan... No varmaan ihan ensimmäinen on jonkinlainen sulosuus, joka silleen vallottaa. Seuraavaks myös fiksuus, koska mun sydäntä ei kyllä houkutella idioottimaisuudella tai sellasella perus tyhmyydellä. Kolmantena, jonkinlaista romanttisuutta pitää löytyä, esim. kukan antaminen tms on aika hyvä keino mun kohalla. En ehkä oo ihminen, joka osottais kokoajan tunteitaan kovin vahvasti mut kyllä mä näytän kun jotain arvostan. Sit neljäntenä on kans sellanen realistisuus, muhun ei vetoa hirveesti sellanen "kaikki on ihanaa ja täydellistä ja leijailemme pilvenhattaroilla"-asenne, koska ite oon melkosen vahva pessimisti. Tottakai toivoo on aina ja asioilla on tapana järjestyä, mut silti, mua vaan v*tuttaa jos kaikkeen pitää asennoituu niin ihanasti ja upeesti ja mahtavasti ja ai että kun rakastetaan kaikkea ja maalaillaan taivaanrantoja. Joo ei. Jos asiat menee päin pyllyä ni sit ne menee ja se on hyväksyttävä, eikä kiellettävä sitä totuutta. Viimesenä on tietty rohkeus. Otetaan asioita sarvista kiinni, tehdään asioita. Esim. mun sydämen voittamisen suhteen on tärkeetä, et heti alkuun ei vaikka maalailla vaan että "olis ehkä kiva joskus tehdä jotain" vaan ihan oikeesti tehdään asian eteen jotain, pyydetään ulos, järjestetään aikaa jne.
En tiiä vastasko nää täysin kysymykseen, nää oli ehkä enemmän luonteenpiirteitä jotka muhun vetoaa mut ihan sama. Sinne suuntaan.
Day 22 – Things you like and dislike about yourself
Noniin just joo. Tää ei tuu olemaan mikään mun kovin vahva kohta, lähinnä toi hyvät asiat. Oon aika selkeesti täälläkin ilmassu, että mun itsetunto ei oo ihan kohillaan enkä oo ehkä maailman onnellisin ihminen joten katotaas nyt. Koitan nyt ees keksii kolme asiaa molempiin.
Dislike-kohat on helppo ni alotan niistä. Jos ei nyt saa sanoa että ulkonäkö kokonaisuudessaan ni nimetään sieltä nyt vaikka että inhoan mun (naaman) ihoa (ja sitä kuinka paljo oon laittanu rahaa sen kuntoon saamikseks ja se silti näyttää tältä). Toisena haluisin tykätä ja nauttia urheilusta; nyt en siitä tykkää joten en sitä tee, ja se on ihan perusterveyden ja tulevaisuuden kannalta oikeesti huono asia. Kolmantena on jossain mielessä tunteettomuus. En tiedä johtuuko se siitä, etten anna itteni lähteä kunnolla asioihin mukaan, vai siitä ikuisesta pessimistisyydestä etten edes jaksa innostua ja näyttää kaikkia tunteita ja olla ihana kun kuitenkin kaikki sitte kääntyy. Otan hirveen usein vaan "hälläväliä"-asenteen ja se ärsyttää mua. Haluisin olla positiivisempi ja sellanen... tempautuvampi?
Sitte liket. Vitsi ku tulis mieleen sellasia itteni ulkopuolisia asioita vaa mihin oon tyytyväinen mut ei ne ihan tähän käy. No mä tykkään mun sosiaalisesta puolesta. Aina en ehkä sitä jaksa osottaa, mut sillon ku se tulee luonnostaan ni se on ihana tunne. Siis että oikeesti tuntee olevansa sosiaalinen ja mukana porukassa ja näin. Esim. töissä mulla on usein sellanen olo ja se on ehkä pääsyy miks viihdyn töissä vaikka välillä onki raskaita päiviä. Toiseks mä pidän hyvänä asiana mun (melkosen vahvaakin) itsenäisyyttä. Siinä on ehottomasti huonotki puolensa mutta toisaalta mulla tulee vahva olo ku tiiän pärjääväni omillani ja oikeesti hoidan asiat itse. En oo riippuvainen kenestäkään sinänsä. Kolmanneks sanon ööööö.. (tätä mietin oikeesti pitkään) mut vaikka mun käsialan :-D (katoin ympärilleni ja keksin ton pöydällä olevasta paperista). Mulla on aina ollu aika selkee käsiala, joka on toki muuttunu vuosien mittaan. Nykyään ei hirveesti tarvii kirjotella ja jos jotain nopeeta kirjotan (esim muistilaput) ni hutasen ne vaan. Mut heti ku alkaa ajatuksella jotain kirjottamaan niin mun mielestä mun käsiala on nättiä. Noniin eiköhän oo aika jättää tää tähän......
