Tukholman kulttuurimatkailua ja arkea

Heipä hei pitkästä aikaa.

Nyt kun vielä muistaisi mitä tässä on tapahtunut. Oulun reissun jälkeen oon ettiny kovasti töitä, töitä ja töitä. Ja vaan ollut. Nyt olisi yksi paikka kiikarissa, ja pian pitäisi saada tietää miten valinnassa käy. Toivotaan parasta.

© Emmi H.

Koulusta sain paperit käteeni eli valmistuin 5.11.2013. Siltä hetkeltä oli kyllä jotenkin oottanut paljon enemmän mitä se sitten olikaan. Opintotoimistoon menin vaan sanomaan että tulin hakemaan tutkintotodistustani, sitten sihteeri haki sen, kätteli ja sanoi että hyvää jatkoa. Että siinä se sitten :D

Saman viikon perjantaina pidin kavereille tuparit/valmistujaisjuhlat, oli hauskaa eikä naapuritkaan häiriintynyt. Jatkoille baariin ja sieltä kotiutuminen kolmen maissa yöllä. Sekä silloin että sunnuntaina, kun pidin sukulaisille valmistujaiskahvittelut, yllätin itseni ja kaikki muutkin kokkaamalla ja leipomalla. Kaikki onnistui hyvin, mistä oon enemmän kun yllättynyt… Perjantaina tarjolla oli texmex-jauhelihapiirakkaa, feta-pastasalaattia, nakkipiiloja, kaurakeksejä ja Marianne-brownieita, kun taas sunnuntaina oli kana-pastasalaattia, feta-paprikapiirakkaa, mokkapaloja, juustokakkua ja porkkanakakkua, nam. Seuraavalla viikolla syötiinkin sitten kakkua joka päivä vielä kun jäi! Sunnuntaina siis sukulaisia saapui onnittelemaan ja kattomaan kämppää, oli kiva nähdä monia sukulaisia samassa paikassa samaa aikaa, kun sitä harvoin tapahtuu. Sain myös ihania valmistujaislahjoja.

Tänä viikonloppuna sen sijaan suunnattiin viimeiselle LOB-opiskelijaristeilylle sunnuntaista tiistaihin. Samalla hyttiporukalla kun aiemminkin, on osottautunut nimittäin erittäin hyväksi! Oli hieno reissu, vähän ollaan jopa pohdittu että jos sinne osallistuis kuitenkin jatkossakin vaikkei ollakaan enää opiskelijoita. Tukholmassa päästiin käymään Burger Kingissä, kuten aina, ja sieltä takasin laivaan vaan. Takasintulomatkalla laiva heilu todella paljon, selvinpäin olisin varmaan ollut jossain hytin nurkassa itkemässä pelosta…. Mutta oli hauskaa!

viinahyytelöt….

Tukholmassa

Burger Kingissä

Hienoja Big Bang Theory -paitoja!

Nyt siis vaan toivon että joku työpaikka nappaisi, koska arki on oikeesti todella tylsää kun ei ole mitään tekemistä. Siis todella tylsää….

hämärä jo metsään hiipi

eli syksysäät on alkanut :( pimeetä ja sadetta. alkusyksy on vielä aika ihanaa kun on melko lämpönen ja aurinkoakin riittää. nyt alkaa kallistua sen tyhmän syksyn puolelle..

Toissa viikonloppuna muutettiin siis J:n kanssa yhteen. Oikeastaan kaikkien isojen kamojen siirto saatiin hoidettua la ja kämppä olikin melko sekasortoa kun eka yö täällä nukuttiin. Siitä se sitten lähti sujumaan, kyllä tää alkaa jo kodilta tuntua. Vielä vähän ostotarpeita on, sitten tästä kyllä tulee tosi kiva.

Toissa maanantaina täytin 22 vuotta ja (sen kunniaks) olin iltavuorossa töissä.... Tiistaina kävin opponoimassa yhden opinnäytetyön ja oman työn ohjauksessa. Etenkin alkuviikko meni samalla myös kotia järkätessä ja laatikoita purkaessa. Loppuviikosta olin koululla espanjan parissa ja kodinhengettärenä (pesukone meinasi esim. räjähtää). Lauantaina olin taas töissä. Tää viikko alkoi oman opparin esitystä valmistellessa - esitys oli tiistaina eli eilen. Ja hyvin meni, sain hyviä kommentteja. Nyt pari pikkuviilausta vaan ja julkasemaan. Aika jännää. Tänään alkoi Hullut Päivät, johon sain miehenkin raahattua mukaan. Illemmasta lähdin vielä E:n kanssa tallille paijailemaan ehkä yhtä lemppariheppaa Deetä.

Yhteiselo on alkanut sujumaan hyvin ja tää alkaa jo olla meidän oma koti. Oon jopa kokkaillut ja leiponut (jos pannukakku sellaseksi lasketaan) ja pessyt pyykkiä ja astioita ja kaikkea, eli olen opetellut kotivaimon tavoille. Nyt kun vielä saisi töitä eikä joutuis jäämään tosiaan kotivaimoilemaan....

siellä se pannari tulee...

Huomenna Ikeaan JES ja loppuviikko onin tyhjää täynnä.. Toki aina on Hullut Päivät. Ja tili itkee..

Aatonaatto

Kaks kiireistä työpäivää takana, kolme vapaapäivää edessä! En vaan voi tajuta et joulu on oikeesti täällä taas.

Tällä hetkellä leffa pyörimässä, syön karkkia, kynttilät on sytytetty ja porkkanalaatikko uunissa. Tein porkkanalaatikkoa sillon jotain viikkoja sitten ja nyt sain ihan kunnian tehdä myös joulun porkkanalaatikot. Toivottavasti onnistuu.. Ajattelinpa jatkaa tota haastetta tässä nyt noita uunista odotellessani.

Day 23 – One thing that means a lot to you

En tiiä tarkotetaanko tässä esinettä vai asiaa mut mäpä sanon että tietokone, ja vielä tarkennettuna Macbook. Olisin aivan hukassa ilman tietokonetta ja olo tuntu kieltämättä orvolta kun Macci oli huollossa. Tietokone on mulle paljon paljon tärkeempi ku esim TV ja kyllä se on mulla kokoajan kotona ollessa auki. Puhumattakaan siitä, että tarviin konetta kouluhommiin jne, niin tärkein se on mulla yhteydenpitovälineenä. Ilman konetta mulla on sellanen olo, että oon pimennossa kaikesta enkä jotenkin perillä mistään. Monet sanoo että sosiaalinen elämä kärsii jos viettää aikaa koneella. Mä oon sitä mieltä et sosiaalinen elämä kärsii jollei vietä aikaa myös koneella. Tärkeimpiä asioita mulle siinä on tottakai Facebook, Blogger, Twitter, Hotmail, Reittiopas, työjärjestelmä, sääsivustot, koulujutut, kuvanmuokkausmahollisuudet, Spotify, ... Lisäks esim. Nelly.com ja Norwegianin sivut on mulle erittäin yleiset vierailukohteet. En vaan pärjäis ilman.

Siinä se yksinkertaisuudessaan :-) Porkkanalaatikot tuliki tossa jo uunista (alotin tän kirjottamisen jo joskus aikasin mut se sitten jäi..). Nyt nukkumaan ni jaksaa aamulla nousta pirteenä, pistää Joulupukin Kuumalinjan päälle ja lähtee isovanhemmille Helsinkiin joulupuurolle ja herkuttelemaan! Illaks mennään tänä vuonna porukoille (yleensä ollaan oltu mummolla). Pitääkin laittaa vatsasta joustavat vaatteet...

Kauniita unia, ja iloista & onnellista joulua :-)

From English to Finnish

Okay here it starts. In Finnish.

Haasteen kaksi seuraavaa osaa:
Day 10 - A TV show you're currently addicted to
Day 11 - What kind of person attracts you?

Koitetaas jos pysyisin tästä lähtien esim. joulukuun päivien tahdissa, jos nyt pääsen tohon numeroon 11 kun tänään on 11. päiväkin.

Kampissa oli joulu!

Day 10 - A TV show you're currently addicted to

Nykyään en ees kato kamalasti telkkaria (varsinkaan ku BB loppu). Ainoo ohjelma mitä edelleen seuraan, on Greyn anatomia. Oon vaan niin tottunu kattomaan sitä jenkkitahdissa netistä (mikä on yllättävän inhottavaa mokkulan nettiyhteydellä toisinaan), ettei mun päähän oo jotenkin vieläkään vaan pinttyny keskiviikko klo 21. Huomaan monesti eri päivinä viikossa miettiväni, onko nyt keskiviikko, joko tulee Grey, mut sit ite keskiviikkona en tajua sitä. Viimesinä parina keskiviikkona oon tajunnu sen joskus varttia yli, jollon oon tehny niin että pysäytän sen TV-lähetyksen, katon alun ladaten netistä ja jatkan sitte ku pääsen siihen kohtaan missä TV:ssä ollaan. Monimutkastako? Mut se on sinänsä melko sama kattoa sitä Suomen tahtia ku jenkkitahtia koska niissä ei oo ku parisen viikkoa eroa.

Mitään muuta sarjaa en Greyn lisäks nykyään seuraa. Toisinaan jos telkkari sattuu olee päällä ni musta on kivaa jos sieltä tulee esim. Poliisit tai Miehen puolikkaat tai Frendit (niitä kun en ookkaan nähny paljoakaan..). Toisinaan oon myös katellu jenkkien X factoria, mutta en en kuitenkaan malta oottaa kuka tippuu ni oon kattonu ne aina pari viikkoo etukäteen netistä. Se on muuten hassua, miten totuin tossa n. kolmessa kuukaudessa niin hyvin siihen BB-tahtiin. En välttämättä ees seurannu niitä lähetyksiä kunnolla, mutta kyl se silti tahditti päivää kun klo 19 tuli aina extra ja 22 illan lähetys. ja sunnuntai-illat varsinkin! Vähän nolottaa myöntää mut tuntuuhan se tyhjältä kun niitä ei enää tuu.

Noniin seuraavaan kohtaan.

Day 11 - What kind of person attracts you?

Hmm. Tän voi miettiä monella tavalla. Millaset ihmiset mua kiehtoo niinku oikeesti kiinnostumisen ja ihastumisen kannalta, tai sitte et millaset ihmiset ylipäätään on mun mielestä kiehtovia tai kiinnostavia. Alotetaan siitä, että mun mielestä itsevarmat ihmiset on yleisesti ajatellen kiehtovia. Itsevarmat ja päättäväiset. Mut ei kuitenkaan liian päällekäyvät tai itteään korostavat ja sellaset uhkaavat. Vaan ihan perustasolla ihmiset, jotka osaa luottaa itteensä ja päätöksiinsä. Koen ittenikin sinänsä päättäväisenä, mutta en itsevarmana. Toisinaan vaikutan hyvinki itsevarmalta, vaikken sitä oikeesti olis. En luota itteeni kovin hyvin ja ajattelen päätöksissäni kauheesti sitä, mitä muut ajattelee. Itsetunto sitte taas on asia erikseen. Ihailen ihmisiä, joilla on hyvä itsetunto, ja oon niille kateellinen. Toivon että mullakin vielä joskus olis ees kohtalaisen hyvä itsetunto.

Sit jos miettii ylipäätään millaset ihmiset mua kiinnostaa, millasia ihmisiä pidän kiehtovina esimerkiks just ihastumisen kannalta. Kyllä toi itsevarmuus on siihenkin pakko mainita, ja päättäväisyys. Emmä kestä sellasta jahkailua ja päättämättömyyttä, ja sitä ettei ihmisillä oo omaa tahtoa. Lisäks arvostan tosi paljon rehellisyyttä ja avoimuutta. Vaikka olis vaikee asia ni rehellisyys menee etusijalle. Salailusta tai peittelystä ei koskaan seuraa hyvää kuitenkaan. Lisäks ihmisessä pitää olla jotain yllättävää. Sellasta, että siitä ihmisestä tulee kuva ettet sä koskaan voi tietää siitä kaikkea. Ehkä tyhmä vertaus, mutta vertaan tätä kaupunkina esimerkiks Barcelonaan. Vaikka kuinka monta kertaa kävis ni aina on olo, että vielä jotain on jääny näkemättä, vielä joku siellä on mikä kiinnostaa ja houkuttaa. Sillä on aina jotain uutta tarjottavaa. Viimesenä vielä pakko sanoo että selkäranka. En yhtään kestä sellasta nyhväilyä ja muiden seurailua ja myöntelyä ja oma-tahdottomuutta ja "suostun mihin vaan"-asennetta. Kaikilla pitää olla vähän selkärankaa, kykyä pystyä ilmasemaan omaa tahtoa, omia mielipiteitä, nousta esiin ihmisten joukosta, tehä päätöksiä itsenäisesti eikä myöntyä kaikkeen. Selkärankaa, ihmiset, selkärankaa!

Noniin. Siinä haasteen kohat 10 ja 11. Pakko muuten sanoo et ompa vapauttavaa kirjottaa suomeks. Tää kylläkin tarkottaa sitä etten liikoja mieti mitä kirjotan ja tänne saattaa tulla aikamoista shittiäkin siis.

Viimeks kirjottelin torstaina ilmeisestikin, mitäs sen jälkeen. Aa! Torstaina hain mulle hoidokin. Tädin villakoira Luna tuli mun kaveriks tänne kun täti itse lähti matkalle. Hain sen kotoa ja raahasin raukan ekaa kertaa elämässään bussiin. Ei herranjumala kun se täris, luulin että kohta se saa jonkun sydänkohtauksen.. Mutta selvittiin me tänne asti. Parin päivän aikana se ihmeen hyvin tottu tähän paikkaan, ulkoo tullessa veti oikeelle ovelle heti ja löys myös ihka oman paikan mun sohvan nurkasta. Kerran meinas pikku vahinko käydä mun matolle mutta tilanne pelastettu.

Perjantaina hengailin koirakaverin kanssa ja illalla piipahdin koulukavereiden keskeisissä pikkujouluissa. Oltiin keilaamassa (en oo ollu varmaan 5 vuoteen!) ja mentiin yhen luo jatkoille. Harmitti ku en voinu lähteä baariin sieltä jatkamaan, koska koira ja seuraavan päivän työt ootti. Lauantaina koira noudettiin kotiin ja mä olin töissä. Oli kiire päivä ja tää oli taas flunssanen. Ei oo kivaa olla töissä flunssassa. Sunnuntaina ihan oikeesti yritin lepäillä flunssaa pois mut piipahdin kuitenkin Ompussa kattoo uudet työvuorot ja shoppailemassa. Siitä kehkeytykin mielenkiintonen ilta ku päätin tehdä jotain hyvin yllättävää. Minä, valmisruokien suuri ystävä, otin esiin kesällä ostetut uunivuoat ja aloin hommiin. Muutamia tunteja myöhemmin uunista tuli ulos kaks höyryävän tuoretta porkkanalaatikkoa! Oon vieläkin niin ylpee itestäni... Tosin poltin kieleni kun oli pakko maistaa mutta sepäs nyt on pieni ongelma. Vein porukoille toisen, nekin tais olla vähän yllättyneitä ku yks oli innostunu kokkailemaan :D

uuniin meni! ja oli muuten hyvää!

Eilen oliki jo uus viikko ja kiire päivä. Lähin kotoo 10am ja tulin takas vähä ennen 10pm. Olin koulussa josta menin suoraan vielä lyhyeen iltavuoroon. Ei kuitenkaa tuntunu raskaalta päivältä. Mulla on ihan parhaat työkaverit muuten! Onneks en joudu jättämään kokonaan tota paikkaa vaikka alotankin harjottelun. Tänään olin aamulla koulussa, viimenen esitys ja raportin palautus tuli hoidettua. Sieltä matkasinkin Hakaniemeen kirjottelemaan harjottelusopparia. Aina vaan paranee mun vaikutelma siitä paikasta, tosi mukavaa porukkaa oon vaan tavannu. Ei varmasti tuu ongelmia työskennellä niiden kanssa. Saatiin kahviteltua ja sopparit kirjotettua ja mulle esiteltyä myynnin&markkinoinnin työtilat. Sit näin J:n ja tehtiin (=tein) ja lähetettiin muutamat joulukortit. Ihan omin pikku kätösin ne askartelin, aika ihailtavaa mun mielestä.

Nyt kello alkaakin olla 23.45 mikä on tarkottanu jo kauan sitten NUKKUMAAN NYT HETI. herätys on 6.20 koska meen aamuvuoroon. Sieltä suoraan kouluun. Kiireinen elämä, ohhoh! Öitä!