Yli viikko viime kuulumisista, mitäs tässä onkaan tapahtunut.
Puhelinmyyjät lakatkaa soittamasta mulle, en kuitenkaan vastaa. tänään oon sulkenu jo viis puhelua.
Viime viikolla peruin vielä torstain harkasta kun oli niin hirvee olo. Enpä ees muista mitä sillon touhusin, en varmaan mitään ihmeitä. Perjantaina menin jo harkkaan päänsärystä huolimatta, oli pakko päästä ulos kämpästä. Lauantaikin jatku päänsäryllä. Oltiin Jn kanssa leffassa kattomassa I give it a year eli suomennettuna Vuoden se kestää, oli hauska. Sillon muuten alko myös mun Pepsi-lakko, kun luettiin Mn kaa että kofeiini voi myös vaikuttaa päänsärkyyn. Päätin tehä kaikkeni sen pois saamiseksi, oikeesti, toi Pepsittömyys on jo oikeestaan haasteista suurin ja kuvaa erittäin hyvin kuinka paljon halusin siitä kivusta eroon. Sunnuntaina vaan lagattiin ja kävästiin Kampin Lidlissä (ikinä en käy Lidlissä mut nyt voiski alkaa aina välillä käymään kun sieltä sai Smarties-minejä! olin jo unohtanut!).
Päänsärky jatku maanantaihin. Oli harkkaa ja paljon tekemistä, aika meni nopeesti. Tiistai-aamuna päätin etten vaa enää jaksa sitä särkyä. Kaks viikkoa oli jo kestäny ja marssin yksityiselle lääkärille. Testejä ja kokeita, lääkäri joka osas hommansa. Rahaa meni mutta sain lääkkeet joilla päänsärky lähti. Kunhan vaan ei tule takasin.
Mutta tosiaan, vappu! En oo ikinä ollu mikään suuren suuri vappufani, mutta tää vappu oli kyllä jees. Mentiin jo neljän maissa Kaisaniemen puistoon koulukaveriporukan kanssa, siitä jatkettiin N:n kaa Espalle missä oli ihan hulluna ihmisiä, mukaanlukien muutaman tutun! Sieltä lähettiin takaspäin puistoon kun kuultiin että porukka oli siirtymässä sisätiloihin, joten hypättiin porukoiden kanssa bussiin ja suunnattiin J:n luo. Oli hauskaa, kivoja kavereita. Sieltä suunnattiin vielä keskustaan joskus aika myöhään, jollon baarien eessä oli jäätävät jonot, eikä moniin paikkoihin edes päässy sisään haalarit päällä. Päädyttiin johonki baariin jonka nimeä en muista, mutta eipä siellä hirveen kauaa sitten pysytty.
Eilen suunnattiin vielä Jn kanssa keskustaan kun ilma oli mitä ihanin, käytiin ostamassa jädeä ja istuttiin auringossa. Ja illan nautin opparin seurasta, ILMAN päänsärkyä. Ihanaa.
Sellasta. Greyn anatomian kausi tuli katottua vissiin neljässä päivässä ja nyt tuntuu tyhjältä. Oppari painaa päälle. Onneks kohta on kesä!
Päänsärky ja kuumehan ei jättänykkään mua sitten rauhaan niin nopeesti kun toivoin, ja tänään oli pakko uhrautua lääkäriin. Muina päivinä siis kuumetta on ollu illalla, mutta laskenu yön aikana aamuks - mutta tänään ei. Lääkäri laitto labraan pikatulehdusarvotestiin - tulehdusarvo ok - reseptinä buranaa ja panadolia..... Onneks ei taas turhauta :):::):) Olis mielummin ollu jotain jonka olis saanu vaikka antibioteilla hoidettua... Sitäpaitsi tuntu ettei tätä vihlovaa ja päänräjäyttävää hedaria otettu oikeen mitenkään huomioon vaikka kerroin että sattuu kääntää katsetta enkä pysty keskittymään mihinkään kun sattuu niin paljon.
No sittehä lagataan ja vedetään buranaa. Kyllähän toi harmittaa ku harkassa riittäis tekemistä ja v*tuttaa olla sisällä kun kevät on vihdoin tullut tännekin. Viikon päästä on vappu ja sillon mun on pakko olla terveenä..! pääsee todella todella pitkästä aikaa painamaan päähän YO-lakin ja vetämään haalarit päälle:)
No, onneks tässä päivässä on yks hyvä asia - Barcelonan peli tulee telkkarista. tosin... saakin kans sitte luvan päättyä hyvin koska muuten tässä päivässä ei oo mitään hyvää!
Ehkä tää useemman päivän lepo tuli kuitenkin ihan tarpeeseen. Musta tuntuu et olin jo vähän unohtanukkin rentoutumisen jalon taidon - nyt oon ainakin taas löytänyt sen! Vointi alko kohenee jo sillon toissapäivänä ku aloin saamaan muutakin kun nestettä alas ilman että tuli ylös. Eilen meni alas jo ihan normaalisti kuten tänäänki, onneks. Nyt oonki sitte koittanu vaan lepäillä ja loikoilla ja tankata. En kyllä kiellä ettei tylsää olis ollu mut vaihtelua tääkin! Tänään olo tuntu jo melkosen normaalilta ni uskaltauduin ihan jopa itse kauppaan käymään. Ulkona oli aurinkoista ja suht lämmin joten oli ihan piristävää käydä vähän pihallakin. Eli sinne tais mennä sekin tauti, huh!
Ihan btw on kyllä pari selkeetä piirrettä mistä huomaa jos mä oon kipee. 1) En oikeesti jaksa olla koneella. Usein en vaan jaksa hirveestä chattailla tms mut kipeenä en oikeesti jaksa kattoo koko ruutua. 2) Mun ei tee yhtään mieli Pepsi Maxia. Ne jotka mut tuntee, tietää, että toi on oikeesti harvinaista. Huh, onneks molemmat asiat on jo korjaantunu normaaleiks. Tosin eräiden mielestä mun olis pitäny käyttää tilaisuus hyväks ja vierottautua Pepsistä..... Kauheen suuret luulot..
Mun päivät on koostunu nukkumisen lisäks aikalailla p*skojen tv-ohjelmien kattomisesta. Nytkin jotkut MTV:n laadukkaimmat sarjat menossa, ja huolestuttavinta on oikeesti se et must ne ohjelmat on ollu jopa ihan hyviä... Pistän kuumeen piikkiin! Eilen tuijottelin myös Step Uppeja ja tänään alotin purkamaan tallennuksia digiboksilta, yhen leffan kelasin vielä tänään kattoo loppuun. Lisäks ajattelin selaa pari kirjaa läpi opparia ajatellen. Siis selailulla tarkotan nimenomaan selailua: katon onko siellä mulle hyödyllistä tietoa ja taitan ne sivut joilla mahollisesti on, ni sitku alan sitä teoriaa kunnolla kirjottaa ni on jo kohtia merkattuna.
Ainiiin pakko kyllä kertoa eilisestä lääkärireissusta. Tarkotus oli siis vieressä olevan terveyskeskuksen päivystyksestä hakea vaan nopeesti saikkutodistus tän päivän töitä varten. Sen ainoon kerran kun oon ennen sellasen tarvinnu, ni meni yht ehkä puol h että pääsin hoitajalle joka kyseli ja selvitti oireet ja printtas sen lappusen ja allekirjotti. No eilenpä ei mennykkään ihan niin sujuvasti. Menin sinne jo ennen aamuyheksää. No mummot ja lapsiperheethän siellä oli jo jonossa. Olin ottanu yhen kirjan selattavaks odotteluajalle. No, ensin piti ottaa vuoronumero ilmottautumiseen, mua ennen oli 5. Ehin selata sen kirjan jo odotellessa sitä, kunnes tuli mun vuoro - enkä tuskin ehtiny ees istuu ku se oli jo syöttäny mun tiedot koneelle ja olin kertonu mikä on ja se sano et hoitaja kutsuu kohta nimellä (en ymmärrä mikä niillä muilla JO TOSSA VAIHEESSA kesti niin hiton kauan??). No, eipä siinä kun kelasin että se hoitaja voi suoraan sitte antaa mulle sen lappusen kun tosiaan oli aika selkee mistä oli kyse, ettei mitään testejä tarttenu. No se hoitaja kutsuki siitä yllättävän nopee, olin ihan yllättyny. Siellä se sitte kyseli ja kirjotteli koneelle ja itekki myönsi et joo sitähän tässä on liikkeellä ja mittas verenpaineen jne. No sittenpäs se meni huomaamaan että mun "oma lääkäri" oli juuri päivystysvuorossa joten KAPPAS VAAN MEEPPÄS VIELÄ KÄYMÄÄN SEN LUONA - se kirjottaa todistuksen! No sepäs ei ollukkaan sitten ihan vaan "meeppäs käymään"-juttu. Puolentoista tunnin venailun jälkeen lääkäri ottaa potilaan sisään ja totee mulle et "joo sä oot ihan seuraava :)" joo hirveen kiva, ai nyt jo?. Kuitenkaan se olo ei vieläkään mikään paras ollu ni oli ihanaa siellä ootella ja kuunnella huutavia lapsia ja tyhmiä ihmisiä. Ja lopulta ku pääsin sinne lääkärille ni siinä meni 2min ja olin lappu kädessä ulkona.
Kiitos terveyskeskus.
Kipeenä oleminen on sanonko mistä. Oonkin tainnu huhkia yhellä vapaapäivällä/vko jo jonkin aikaa niin kroppa päätti ottaa omaa lomaa - mutta mielummin olis ottanu sen flunssan muodossa kun vatsataudin... Ahdistaa makoilla päivät pitkät mutta se on vaan pakko kun muuhunkaan ei pysty. Eilen illalla meni tunti kerätä voimia että pääsin ees ylös sängystä hakemaan vettä.
Tosiaan eilen aamuyöllä heräsin hirveeseen mahakipuun ja aamulla pohdiskelin lähenkö harkkaan vai en, ja tunnollinen koska olen niin minähän lähin. En ikinä saikuta "turhaan" - koko kahvilassaoloaikananikin (viime heinäkuusta alkaen) oon ollu saikulla vaan tasan yhen päivän kun oli kuumetta. No, paha olo vaan jatku ja lounaan sain harkassa syötyä mutta sen jälkeen alko kädet täristä ja ajatukset oli ihan sekavat (esim. yks virallinen maili - unohdin laittaa otsikon kokonaan mikä ei oo kovin hyvä siinä tilanneyhteydessä; en yleensä koskaan tee noin idioottivirheitä) ja näytin kuulemma kalpeelta. Harkkaohjaaja ehdotti kotiinlähtöä - ihan oman olon kannalta ja sen, että jos kyseessä on mun eniten pelkäämä vatsatauti ni ettei tarttuis muihin. Lähin ihan yhestä kehotuksesta ja ikinä ei oo kotimatka tuntunu niin pitkältä.. oli Kampissakin pakko käydä kaupassa kun jotenkin vaistosin etten välttämättä pääse ite kauppaan pariin päivään - ni ostin suklaata ja jugurttia ja sellasta helppoa ja hyvää. No, se oli ihan tarpeen koska en ehtiny kauaa kotona olla kun se lähti. Just niin hirveetä kun kuvittelinkin. ja illalla sitten se kuumekkin nousi.
Tänään oon saanu ihan hyvin ruokaa alas ilman että olis tullu ylös, mutta tuntuu et voimat on silti eilisestä aika vähissä. Mahaa vihloo inhottavasti vähän väliä ja yleisolo on inhottava, mut eilen oli kyllä vielä kamalampi. Toivottavasti tää nyt olis ollu tässä vajaassa parissa päivässä, mun kunto ei kestä pidempään näin rankkaa tautia. Peruutin työtkin lauantailta joten makoilen nyt sitten to-su ihan rauhassa (ehkä pikkusen ahistaa..). Toisaalta oon saanu tänään luettuu parii kirjaa opparia varten, mihin en muuten koskaan pysty keskittymään. Ja, mitä myös totesin on se, että musta huomaa kun oon kipee koska en_jaksa_olla_koneella. Ja se on harvinaista. Eilen katoin fb:tä lähinnä kännykällä sängystä mut ei tullu mieleenkään tuijottaa koneen ruutua.
Noh, nyt peukut pystyyn että tää olis ollu tässä, vaikka voimat on varmaan aika heikoilla vielä useemman päivän.
