"Because change is literally the only constant in all of science."

Sitä päivää odotellessa, kun a) opin hyväksymään asiat, joihin en voi vaikuttaa, ja b) opin huolehtimaan omista asioista muiden ihmisten asioiden sijaan, sillä niissä omissakin kyllä riittäis huolehdittavaa.

Ja myös sitä, kun päänsärky loppuu.

Onneksi tästäkin päivästä tekee jokin asia mainittavan - uusi, toimiva kännykkä. Tämän päivän (ainoa) ilon aihe. Greyn anatomian lisäksi.

Sä teet nyt just sitä mitä mä joskus pelkäsin sun tekevän. Siksi välttelen.

loogisen epäloogista ajatuksenvirtaa

Nyt ihan perustelematta alotan vaan ajatuksenjuoksun mukaisesti. Varotan, ettei tässä kirjotuksessa oo sitten mitään punasta lankaa. Noniin. Oon sitä mieltä, et työpaikoillakin ihmisten päivään pitäis sisällyttää lyhyt päiväunitauko. Kuka ei olis toimivampi pienen unihetken jälkeen? Oon ehottomasti sen kannalla että tämmönen luova rentoutustauko parantais jaksamista ja luovuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Sitten seuraavaan aiheeseen. Miks kaikki muuttaa just nyt? Mun fb-seinä on täynnä muuttamispäivityksiä eikä blogeissakaan voi siltä välttyä. Alkaako monissa paikoissa remontit näin kevään myötä ja pakottaa ihmisiä muuttamaan? Eroaako ihmiset paljon tähän aikaan vuodesta ja muuttaa erilleen? Onko ihmiset tässä vaiheessa vuotta niin kyllästyneitä jo talveen ja kylmyyteen ja samoihin koti-ikkunamaisemiin että ne kaipaa maisemanvaihdosta? Vaihtaako ne kämppää vaan kevätpäivää piristääkseen?

Piristyksestä ihanaan asiaan nimeltä matkailu. Mun ykkösmatkakohteet olis tällä hetkellä varmaan Rooma ja Nizza. Ja Dublin! Voi kun olis aikaa ja rahaa vaan tulis jostain tilille ja sais vapaasti reissata kaupungista toiseen. Välittämättä mistään arkisista velvollisuuksista tai koulusta tai töistä. Roomassa kiinnostaa se historia ja nähtävyydet, hurahdin siihen varmaan lukiessani Enkelit ja demonit -kirjaa. Nizzassa rannat ja lämpö, Ranskaan oon halunnut jo pidempäänkin mutta viime kevään aikana Valenciassa ranskan tunneilla tuli tutustuttua yhteen kaupunkiin tarkemmin matkailutehtävien yhteydessä ja mun kaupunkina oli Nizza. Kyllä kiitos. Dublin - en tiedä miksi, Irlanti on aina kiinnostanut. Ja sinne haluisin mennä kesäaikaan että ees vois olla hyvät säät. Kuka maksaa?

Matkailusta kotimaanmatkailuun - mua pikkusen harmittaa kun jos pyyhkis ens lauantain työpäivän niin mulla olis viiden päivän vapaa. J on lähdössä Ouluun ja maisemanvaihdos kyllä kelpaisi. Mutta ei. Tämä idiootti ei tajunnut sitten sitä lauantaita pyytää vapaaksi, niinkuin monet muut, joten enpä lähdekään mihinkään vaan sen lauantain takia. Ja ne vapaapäivät homehdun kotona - liikaa vapaa-aikaa mutta mikään paikka ei oo auki. Voi kun kivaa.

Ja sitten perusarkeen. Otin muuten yhen kesäopintojakson, se on täysin verkkototeutuksena ja vaan 3op eli ei kuormita paljoa (koska oppariakin pitäs saada tehtyä..) mutta edistää kuitenkin mun loppujen opintopisteiden keräämistä. Tällähän hetkellä multa puuttuu niitä 56 kappaletta. Harjoitteluista saan 2 x 15 eli 30op ja opinnäytetyöstä 15op (vaikka se tuntuukin ainakin 100:n opintopisteen suuruselta vuorelta). Eli niiden jälkeen jää puuttumaan 11op, joita kirin kiinni kuvankäsittelykurssilla tänä keväänä - 5op. Joten sitten jäis enää 6op, josta puolet saisin tolla kesäkurssilla. Ja syksyllä ajattelin lukea enää espanjaa koululla niin tulis pisteet täyteen ja vähän ylikin. Hope so! Kesäkurssivalikoimasta löyty kerrankin ihmeen montakin kiinnostavaa. Viellä vähän harkitsen yhtä, mutta kuormitus kuitenkin kasvais enkä halua riskeerata opparin edistymistä. Tää, minkä nyt otin, on Lahden ammattikorkeakoulun Matkailu-koulutusohjelman kurssi Destination management. Just tollasta mäkin olisin alunperinkin halunnu opiskella! Dammit kun en sinne Tampereelle sillon päässy..

Missäköhän muuten olisin nyt jos olisin sillon 2010 päässy Tampereelle opiskelemaan? Tää on taas tämmöstä vanhaa kunnon jossittelua mutta kyllähän sitä välillä miettii sellasia mitä jos -skenaarioita. No, ehkä vaan tyydyn toteemaan et olishan se elämä varmasti erilaista. Mutta hyvässä vai pahassa? Mene ja tiedä. Monesta muustakin asiasta vois miettiä samaa. Elämässä ei oo ikinä tilannetta jollon ei vois jossitella.

Joo, ehkä otan jo varaslähdön ja toivotan jo tässä vaiheessa hyvää pääsiäistä. Itelle se tulee olemaan harvinaisen tylsä mutta minkäs teet. Nuorempana pääsiäinen oli aina kivaa kun oli lomaa ja aika usein mentiinkin esim. mökille. Ja sillon pienenä pienenä pääsi aina virpomaan ja sai paljon herkkuja ja rahaakin. Sitten muutamana vuotena (olisko ollu 2006 ja 2007) kun pääsin E:n ja sen vanhempien mukaan Rukalle viettämään pääsiäistä, ne oli varsinkin huippuodotettuja reissuja! Voi kun nykyäänkin olis joku kiva pääsiäisperinne, just että menis aina jonnekin tai että olis jotain odotettavaa.. No, ehkä taas joskus.
Hyvää pääsiäistä siis!

oikeat ajatukset väärät ajatukset ja jotain siltä väliltä?

Voikun olis joku varma keino millä nollata ajatukset kun miettii liikaa. Joku nappi mistä painaa ja pää tyhjenis niistä ajatuksista. Uneenkaan ei pääse pakoon kun ne tulee sinnekin. Koski miettiminen sitten jotain ihmistä, niin se ihminen ilmestyy sitten uneenkin, tai koski se jotain tekemistä, ni sitä sitten tapahtuu siinä unessa. Voikun vois estää jotkut tietyt ajatukset päästä, blokkaa, vähä niiku blokata ihmisiä facebook-chatista. Siitä mä tykkäisin.

Hirmu monet asiat taas mietityttää. Oon taas päässy kaivelemaan omaa mieltäni joka toinen viikko, mikä on kyllä selkeesti auttanu joidenkin asioiden suhteen. Ymmärrän paremmin itteeni ja "puhun itelleni paremmin järkeä". Polku on kivinen mutta suunta on oikea, kyllä tää vielä tästä.

Mutta voikun se oliskin ainoo asia mikä mua mietityttää. Yks ihminen mun menneisyydestä, useemman vuoden takaa, on jostain syystä palannu vahvasti mieleen ja se mietityttää mua kamalasti. Varsinkin "entä jos" -ajatukset on pahimpia. Entä jos oliskin tapahtunut sitä ja sitä.. Tilanne olis varmasti erilainen, mut olisko se parempi? En tiedä. Ei se varmaan olis.

Yks paha on kans se ku tunteet sanoo toista ja järki sanoo toista. Joissain asioissa meen niin fiilispään mukaan, joissain taas järjellisen enkä sydämen mukaan. Mun sydän sanoo välillä ihan hulluja asioita, jotka houkuttaa, mutta kuulostaa järjen puolesta niin .. järjettömiltä. Luulen tietäväni mikä on oikein ja mikä on väärin mutta ei se nyt niin mustaa valkosella koskaan ole.

Noniin nyt niin järki kuin sydänkin sanoo että NUKKUMAAN. Sen on pakko olla oikein koska molemmat sanoo niin.

pictures from weheartit.com